.

Helvetti. Arvasin tän. Viime päivät olikin mennyt vähän liian hyvin.

Herkkulakko on kyllä on pitänyt, mutta sen korvatakseni olen mättänyt tosi paljon ihan normaalia ruokaa ja leipää ja paino ei-ole-laskenut.  Ottaa päähän, mutta nyt täytyy taas tsempata.

Jotain edistystä sentään. Sain jälleen aloittaa treenaamisen. Edellisellä kerralla aloitin ilmeisesti liian lujaa ja selkä tuli tas kipeäksi. Mutta nyt olen back for good. Ihanasti taas kolottaa lihaksia. Lähentäjät ihan järkyttävässä jumissa ! Illalla olis tarkoitus tehdä vielä palauttava lenkki ja 2 vaiheen vika Callanetics. 

Anteeksi, nyt ei vaan irtoa tekstiä. Päivittelen ehkä illemmalla vielä lisää (:

Let them eat cake.

Kaiken kaikkiaan tämä viikonloppu on sujunut hyvin, onnistuin välttämään kaikki isänpäiväherkut ja on sitä tullut urheiltuakin. Tänään poljin aamulla tunnin crosstrainerilla ja siihen päälle vielä kotitreeni ja Callanetics. Ja illalla kävin koiran kanssa tunnin kävelylenkillä nilkkapainojen kanssa. Ainiin ja katoin tänään (taas) Sofia Coppolan Marie Antoineten, ihan mielettömän ihana elokuva <3

Positiivisin mielin kohti seuraavaa viikkoa.. :)


WTF?! :o Päivittelin tuossa äsken ympärysmittojani. Olen nyt kuuden Callanetics treenin jälkeen kutistunut lähes kaikkialta noin 1cm. En millään voi uskoa. Aivan varmasti mittailin viikko sitten ihan killiin kaiken tai jotain, tää ei nimittäin voi olla totta !!

Nukkumattia odotellessa..

Iltaa arvon lukijat. Aattelin nyt tässä nukkumattia odotellessa tehdä tämän meemin, mikä on nyt pyörinyt ympäri blogosfääriä jo jonkun aikaa. Eli ideana on siis listata 10 asiaa, joista pitää itsessään.

10 THiNGS i LiKE ABOUT MYSELF:

1. Olen mielestäni todella helposti lähestyttävä ihminen. Osaan puhua ties kelle, vaikka mistä ja pystyn samaistumaan erilaisiin persooniin todella helposti.

2. Osaan nauraa itselleni. Rakastan, kun mun ei tarvitse aina miettiä että mitäköhän ihmiset nyt oikeen ajattelee ja voi että kun en kehtaa.

3. Mulla on ehdottomasti maailman paras musiikkimaku !

4. Mua pidetään yleisesti tosi hyvänä tyyppinä. En aiheuta mitään turhia draamoja, oon mukava (melkein) kaikille, en kitise turhasta, mulla on (muka) hauskat jutut ymsymsyms.

5. Olen hyvä voimistelija. Oikeasti.

6. Rakastan kun mulla on luonnostaan tosi yliliikkuvat nivelet. Se on helpottanut tätä voimistelua ihan todella paljon. Ei oo tarvinnut tehdä läheskään niin paljon töitä liikkuvuuden eteen, kun muiden joukkuelaisten ;) Thanks mom !

7. Olen ihan loistavaa bileseuraa. Mut on helppo suostutella mukaan, ja lähden mukaan ties mihin villityksiin, oli sitten kyse juomapeleistä, viuhahduksista (jooo....), pöydillä tanssimisesta tai laulamisesta, skyline on heti mukana

8. Olen järkyttävä piilonörtti. Se helpottaa elämää tosi paljon! Tein joskus muinoin kotisivuja, ja sieltä on jäänyt HTML ymmärrystä jonkin verran. Latailen sarjoja koneelle ja kattelen melkein kaiken nykyään jenkki tahtiin. Jos kone alkaa jumittaa, löydän useimmiten vian ihan itse kysymättä apua keltään. Ja löydän netistä tietoa ihan pelottavan lahjakkaasti :D

9. Osaan sniikata ulos talostamme hyyyyyyvin hiljaa.

10. Otan asiat rennosti, ja koitan aina löytää kaikesta positiivisen puolen. En stressaa liikoja vaan annan asioiden vain loksahtaa kohdalleen.



Huhhuh. Nyt alko nukuttamaan. Oli jo aikakin, ei kello näytä kun puoli neljää.. @_@
Koittakaa jaksaa ja hauskaa isänpäivää kaikille. <3>

Make a plan to love me sometime soon.

Valmentajamme sanoi eilen treeneissä että meidän on treenattava jalat ja peppu pienemmiksi. Melkein koko joukkueen. Taas yks uusi motivaation lähde. Jos valmentaja sanoo, niin niin on tehtävä. Ja minähän teen.

Tämä viikko on mennyt melkein pelottavan hyvin. Herkkulakkoni on pitänyt ja oon syönyt muutenkin todella vähän. Skippaillut aterioita ja tehnyt Callaneticsia uskollisesti. Tänään tiedossa ensimmäisen vaiheen viimeinen treeni. Sitten saankin jo siirtyä vähän haastavempiin liikkeisiin. ;) Muutenkin oon nyt koittanut nostaa mun peruskulutusta tekemällä kokoajan kaikkea ylimääräistä; hengaan kotona painot nilkoissa, hyppelehdin paikasta toiseen, treenaan nilkkoja, viskon jalkoja.. Kaikkea tuollaista pientä kivaa. Ainoa asia mikä minua tällä hetkellä pelottaa, on että tää motivaatio lopahtaa ja alan taas löysäilemään.

Tässä vielä hieno pätkä minkä löysin YouTubesta, vähän huonolaatunen, mutta you'll get the point ;)

Hetki aikaa ennen kun lähtö kouluun koittaa. Oon nyt enemmän motivoitunut tästä laihdutuksesta kun pitkään aikaan. Kesästä asti oon koittanut laihduttaa, mutta homma on kussut pahasti, kun en ole asettanut itselleni tavoitteita, enkä ole ollut tarpeeksi motivoitunut. Nyt puhaltaa uudet tulet, ja olen varma että onnistun. Mun on vaan pakko.

Pari vuotta sitten onnistuin laihduttamaan itseni 60 kilosta 53 kiloon. Miksen onnistuisi nyt? Rakastin, kun tutut alkoivat huomautella, että oletko laihtunut. Se oli ihanaa! Nyt haluan kokoa saman uudestaan, ja tällä kertaa pysyvästi. Mä onnistun!

As if you have a choice.

Perusmaanantai. Jotenkin todella apaattinen olo ja oon tulossa kipeäksi. Kauhea nuha.

Aloitin tänään (jälleen kerran) Callaneticsin. Niille jotka eivät tiedä Callaneticsistä mitään, tämä on joskus 80-90-luvun taitteessa kovassa huudossa ollut treenimuoto, joka muistuttaa eniten ehkä pilatesta. Äitini on joskus muinoin tämän ohjelman avulla kaventanut mittojaan ihan usealla sentillä (mm. reisi - 4 cm!) Kaikkialla nettien keskustelupasltoilla Callaneticsia ylistetään ja lähteneiden senttien määrää on välillä vaikea uskoa. Ajattelin taas jälleen kerran aloittaa tämän 30 päivän ohjelman, ja tällä kertaa viedä sen kunnialla loppuun asti. Oon alottanut tän pari kertaa, mutta seon aina tyssännyt siihen, että tää ohjelma on ihan tappavan tylsä. No, ehkä kolmas kerta toden sanoo? Ensimmäinen treeni tehty, 29 jäljellä. ;)

Ilmottauduin muuten Aimèn herkkulakkoon mukaan. Thumbs up !


panettaa niin saatanasti.

I win because I am determined.

Ah, olin viikonloppuna katsomassa kisoja, ja mulle tuli taas järkyttävä hinku päästä matolle. Haluan taas kokea sen fiiliksen kun eläytyy ihan kokonaisvaltaisesti ohjelmaan ja yleisö huutaa ja tasapainot onnistuu ja suorituksen jälkeen ei muista mitään koko siitä ~3 min jonka juuri olet matolla viettänyt. Ah. <3

Oon ihan yllättänyt itseni, kun en ole sitten viime postauksen jälkeen repsahtanut. Eilen tyttöjen illassa söin vain dippivihanneksia ja perjantaina kemuissa nyt ei mitään ruokaa edes ollut tarjolla. Alkoholia on kyllä kulunut senkin edestä.. Tein tohon sivuun nyt tuolaisen tavoite jutun, sillä oon huomanut, kun ei ole selkeitä tavoitteita, tää menee mulla helposti sellaseksi typeräksi huuhailuksi.

Lauantai aamuna kello viiden aikoihin käveltiin Kaveripoika J:n kanssa yöllä ympäri maita ja mantuja ja poltettiin ketjussa ja setvittiin välejämme. (J:hän on siis tämä mun tuki ja turva ja melkein paras ystävä, joka päättikin jonkun aikaa sitten räjäyttää pankin, ja kertoi mulle, kuinka hänellä on ollut mua kohtaa tunteita jo pitkäänkin. ) Sanoin sille suoraan, että en osaa kuvitella meitä yhdessä. Se oli inhottava sanoa, mutta pakko.

Nyt syömään ja illalla luultavasti sauvomaan nilkkapainojen kanssa. Keep calm and carry on, girls <3