Hei kaikki. Onko teitä siellä enää ketään?

Olen taas ollut poissa hyvän tovin. Paino laski hetkeksi sinne kuudenkympin tienoille, mutta kaikki pamahti takaisin.. Nyt olen jälleen siinä tilassa, että en viihdy kropassani ollenkaan. Kaiken lisäksi jouduin muutama viikko sitten lopettamaan urani kilpaurheilijana, sillä kroppa ei enää kestä mitään. Nyt pitää tosissaan tehdä töitä ja keskittyä, ettei paino lähde ihan älyttömään nousuun. Aloitin Dukanin dietin sunnuntaina ja so far- so god ! Kahdessa päivässä kiloja on pudonnut 2,8. Ja kyllä, ymmärrän niiden olevan suurimmaksi osaksi nestettä, mutta mikään ei motivoi paremmin kuin putoava luku vaa'an näytössä.

Syksyisin sitä huomaa olevansa yksinäinen. Kaipaan aikaa ja fiiliksiä mitä oli vuosi sitten. Kaipaan jonkun rinnalleni.

Mistä minä otan voimaa, jota ilman ei jaksa ?

Ehkä ainoa hyvä asia mitä tässä muutaman päivän sisällä on tapahtunut; paino oli aamulla tasan 66,0 kg. Vähän on siis menty alas. Viikko on mennyt yleisellä tasolla ihan ok. Pieniä retkahduksia on tullut, mutta eipä tuo tässä tilanteessa mitään. Pääasia että suunta on alaspäin.

Perjantai.. Jäätävä farssi. Alkuilta meni todella mukavasti, kavereita oli paikalla ihan hirveät määrät, ja oli kiva päivitellä kuulumisia kaikkien kanssa :) Sitten alettiinkin mennä jo huimaa alamäkeä. Sain mm. kuulla olevani itsekäs paska, kaveripoika huusi naama punasena mulle siitä kuinka oon pettänyt sen, koita siinä sitten itkemättä. Kaiken muun paskan lisäksi, sain vielä kuulla M:n kaverilta, että M on seurustellut tammikuun alusta. Ja että silloin kun meillä oli juttua, se oli tapaillut tätä toista tyttöä. Hieno fiilis. Ihan kaikki, mitä M on mulle ikinä sanonut, on luultavasti ollu pelkkää paskaa. Sisällä on sellanen inhottavan tuntunen möykky. Kehen voi enää luottaa?

Noh, nyt kun on taas pyyhitty turhat huolenaiheet mielestä pois voi keskittyä täysillä treenaamiseen ja laihtumiseen. Miehet voi haistaa paskan.

I will have to pull my heart away.

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Eilinen päivä meni mukavasti. Treeneistä oli lepopäivä, joten kävin koiran ja kaverin kanssa puolentoista tunnin hidastemposella juoruilukävelyllä ja kotona tein vähän keskivartalon voimaa. Ruokailut meni suhteellisen kevyissä merkeissä, pussikeittoja, kananmunia ja vihanneksia. Hyvä minä!

Päivä on taas sujahtanut ihan ohi. Kävin aamulla tekemässä koululla kokeen, ja kaveripojan luona kahvittelemassa. Ja kohta täytyykin jo lähteä treeneihin. Tänään vuorossa 1 h baletti ja 2 h lajitreeniä, joten turhan rankka treeni ei tänään pitäisi olla. Illemmalla voisi vielä käydä palauttavalla lenkillä. We'll see ;)

Huomenna on kokeen ja treenailun lisäksi illallatiedossa baarireissu. En usko että se kamalaksi ryyppäämiseksi menee, kun lauantaina on aika tärkeät treenit yheksän aikoihin.. Eli ilta taitaa mennä ihan limulinjalla. M on kai  myös tulossa. Miekkonen, joka onnistu särkemään tän kylmän ja katkeran tytön sydämen. En ole puoleentoista kuukauteen nähnyt kyseistä herraa, ja kommunikointi sinä aikana on ollut lähes olematonta. Mua pelottaa, että hajoan siellä ihan palasiks. En tiedä miten mun pitäis suhtautua sen henkilön olemassaoloon. Pitäiskö mun mennä juttelemaan? Vai odottaa sitä? Moikkaanko? Enkö?  Pahinta tässä on se olo, että tekisin mitä tahansa et saisin M:n takaisin.

Millon musta tuli näin riippuvainen jostain toisesta ihmisestä?

new beginning vol. miljoona.

Tämän blogin historian aikana en ole kertaakaan päässyt tavoitteisiini. Aina on motivaatio tai kiinnostus loppunut. Miten olisin uuden vuosikymmenen ensimmäinen laihdutusyritys alkaen NYT !

RANDOM THINGS YOU NEED TO KNOW.

1. Lähtöpaino 3.2.2010: 66,2/170. Tavoitepaino 7.6.2010: 58/170

2. Pudotettavana 8 kg. Aikaa ~18 vkoa. Viikossa pitäisi siis lähteä n. 450 g. Ei paha?

3. Joukkuevoimistelu. Treenit 5-9 kertaa viikossa. 2-3,5 h kerta. Ja SILTI olen liian lihava??

4. Tyttö. 19 vuotta. Pääkaupunkiseutu.

5. Juo hävyttömiä määriä light colaa, kahvia, sekä vihreää teetä.

6. Polttaa huippu-urheilijaksi aivan liikaa.

7. Särki sydämensä ensimmäistä kertaa ennen joulua, eikä näytä pääsevän siitä yli.

8. Musiikin suurkuluttaja.

9. Vähän liian hukassa.

10. Keep calm and carry on.

and it's a strange way down

2 viikkoa aikaa saada nesteet ja tämä järjetön turvotus pois. Muuten en kehtaa näyttää tätä valtavasti levinnyttä perääni treenisalilla.

Juoksin tänään puolitoista tuntia Vanhalla moottoriradalla. Rakastan sitä paikkaa, Se on joskus ollut hieno ja vilkas paikka, ja nyt siellä on jäljellä vain roskaa, ja metsittyneet ajoradat. Siinä on jotain järisyttävän kiehtovaa.

Tänään on muutenkin ollut hyvä päivä, ainakin tähän mennessä. On tullut urheiltua, syötyä käytännössä ei mitään, ja juotoa vain vettä ja kahvia. Kun vaan jaksaisin nämä kaksi viikkoa..

Cigarette Smoker Fiona

Niin no. Hajoan tähän itsekurittomuuteen. Teen kaikkea ilman mitään ajatusta tai harkintaa. Kaipaan elämään kontrollia ja järkevyyttä. Kaikille osa-alueille, niin syömiseen, kuin ihmissuhteisiin, kuin normaalin arkeenkin. Olen vaan liian hukassa sellaseen.

Mulla on ikävä jotain. Auttakaa mua, kertokaa vinkkejä.



Oon pian taas pelkkinä palasina.

Pakko laihtua.

Don't start again, we're almost done here.

Juu. It's me again. Lukeekohan tätä kukaan?

Mulla on tällä hetkellä ehkä elämäni suurin läskiahdistus. Mä syön koko ajan, maha ihan turpeena koko ajan. Koko ajan mietin et pakko lopettaa syöminen, muuten en kehtaa mennä treeneihin. Ja sitten taas syön.

Nyt täytyy tsempata.

....

jälleen.